Kulttuuridirektoraatin sovintotyö sen jälkhiin ko saamelaissii, kväänii/norjansuomalaissii ja mettäsuomalaissii kohthaan oon tehty vääryyttä
Raportin etulaita, hajettu Isotingan nettilaialta.
Tottuuen- ja sovinonkommisuunin raportin annethiin Isotingale 1. juunikuuta 2023, ja se vaikuttaa Kulttuuridirektoraatin työhön pitkän aijan etheenkäsin. Kulttuuridirektoraatti lujittaa kompetanssii ja seuraa taiet- ja kulttuurisektorin työtä. Met aijoma yhessä Kulttuuriraatin kans passata ette oorningit joista meilä oon eesvastaus kohathaan kentän tarpheet.
Kulttuuridirektoraatti oon alkanu seuraamisen
- Kulttuuriraatin vuosikonferanssin teema oli raportti ja sen seuraaminen.
- Saamelaisen taiet- ja kulttuurityön toimet kartoitethaan Norjassa. Sen tehhään likheisessä yhtheistyössä Saametingan ja relevantiitten saamelaisaktööriitten kans. Plaana oon saaha kartoittamisen valmhiiksi kevhäälä 2024.
- Saamelaisen työn immateriaalisen kulttuuriperinön kans lujitethaan. Monivuotisen yhtheistyön Saametingan kans muutethiin syksylä 2023 yhtheistyöksi Ruottin, Suomen ja Norjan saametinkkoin välilä ja osaksi kulttuurihallinttaa näissä kolmessa staatissa.
- Alkupöräiskanssoin taitheen ja kulttuurin nostethaan teemaksi kanssoinväliselle tasale, mm. IFFACAn ja UNESCOn kautta
- Kartutethaan tiettoo sen kautta ette joukko työteliijöitä koulathaan sovintotyöhön julkisissa viroissa Nord Universiteetissä. Tämä turvaa relevantin kompetansin työteliijöile ja erilaisile raatiile, työjoukoile ja faakikomiteile
- Ilmoituksii arvelhaan jatkuuvasti niin ette net passathaan paremin tarpheissiin
- Tottuuen- ja sovinonkommisuunin raportin sovinontoimii arvelhaan ja analyseerathaan. Se ette Isotinka ja Saametinka käsitteleevät raportin, oon tähelistä ja eesauttaa ette tulleevasta sovintotyöstä tullee paras maholinen.
- Työ raportin kans leimaa Kulttuuridirektoraatin työtä monta vuotta etheenkäsin, ja se vaikuttaa kans ittenäisten kollegiaalisten orgaaniitten työhön, net oon Kulttuuriraati, Staatin Taitheiliijastipendi ja Ääni ja kuva -fondi.
- Kaikki Kulttuuridirektoraatin osastot tekkeevät työtä raportin kans, ja tätä työtä koordineeraa kulttuuriperinön ja museumiitten seksuuni.
Kulttuuridirektoraatti vie etheenkäsin työn joka oon jo alkanu
- Kulttuuriraati jakkaa lisärahhaa heän erilaisista oorningiista Kulttuurifondissa
- Nasunaaliset minoriteetit saahaan lisärahhaa oorningiista joita met valvoma. Met tehemä tämän työn oorningiitten ympäri ja kans Komunaali- ja distriktidepartementin puolesta.
- Saametinka tekkee arvelut Saamelaisista museumiista
- Kulttuuri- ja tasa-arvodepartementti tekkee arvelut nasunaalisten minoriteettiitten museumiista.
- Saametingala ja Kulttuuridirektoraatilla oon jatkuuva yhtheistyö ja kontaktimöötit
Kommisuunista ja sen raportista
Isotinka ylösnimitti vuona 2018 kommisuunin joka oon tutkinu norjalaisten esivalttoin politikkii saamelaissii, kväänii, norjansuomalaissii ja mettäsuomalaissii kohthaan 1900-luvun lopphuun saakka. Tällä politikila oon ollu vakavat negatiiviset vaikutukset näitten joukkoin kulttuuriile, kieliile, identiteetiile ja elämänkeinoile. Kommisuuni antoi Isotingale 1. juunikuuta 2023 raportin "Tottuus ja sovinto – pohja saamelaishiin, kväänhiin, norjansuomalaishiin ja mettäsuomalaishiin kohistunheen norjalaistamispolitikin ja vääryyksiitten oikaisemiselle" ("Sannhet og forsoning – grunnlag for et oppgjør med fornorskningspolitikk og urett mot samer, kvener/norskfinner og skogfinner"). Raportin saattaa lukkeet Isontingan nettilaiala. Kommisuuni oon antanu ilmi ette norjalaistamishistoorii ei ole sivvu heän työn aikana ja se jatkuu vielä.
Isotinka oon luvanu ette raportti saa perustheelisen käsittelyn, ja ette sen lähätethään kontrolli- ja konstitusuunikomiteele joka kuttuu myötä kaikki joukot ja komiteet joita raportti jällää ja joile se oon relevantti. Isotinka sannoo heän nettilaiala ette koko Isotinka oon myötä tämän raportin seuraamisessa.
Saametinka oon työtely aktiivisesti ette levittäät tiettoo ja nostaat framile diskusuunii raportista. Saametinganraati oon vieny läpitte kuulemisen jonka suljethiin ehotuksilta 31. oktooperikuuta 2023. Ehotukset viehään etheenkäsin yhtheismöötthiin jossa Saametinka ehottaa kunka se vastaa raportthiin. Saametinka käsittellee raportin marsikuun ensimäiselä viikola vuona 2024.
Ko se oon Isotinka joka oon pyytäny raportin, niin siksi se oon kans Isotinka joka käsittellee ja päättää kunka esivallat kuorathaan ja seurathaan raportin. Kontrolli- ja konstitusuunikomitee Isotingassa valmistaa assiin ja assiinjohtaaja oon Isotingan varapresidentti Svein Harberg. Isotinka käsittellee raportin juunikuussa 2024.
Sentraalit organisasuunit ja institusuunit niissä nasunaaliissa minuriteetiissa joita raportti jällää, oon kans työtelheet aktiivisesti raportin kans sen jälkhiin ko sen annethiin Isotingale.
Enämpi tavustaa kommisuunin työstä
Norjalaistamispolitikki pykkäs ja lujitti vailuuvaa tasa-arvoo saamelaisten, kvääniin, norjansuomalaisten ja mettäsuomalaisten välilä, mutta kans minoriteetti- ja majoriteettiväjen välilä. Tämä vaikutti siihen ette valtasuhtheet esivalttoin ja joukkoin välilä, joukkoin sisälä ja erilaisten joukkoin välilä tulthiin epäsymmetrisiksi. Kommisuuni meinaa ette sovinollisen yhtheiskunnan tuntomerkki oon kielelinen, kulttuurinen ja identiteetilinen tasa-arvo saamelaisten, kvääniin, mettäsuomalaisten ja majoriteettiväjen välilä ja se ehottaa toimii jokka saatethaan eistäät tasa-arvoo ja tunnustamista.
Luottamus oon yksi tärkkee arvo norjalaisessa yhtheiskunnassa ja tietoisuus luottamuksen merkityksestä oon kasunu. Kommisuuni oon nähny ette jos luppauksii peruthaan ja polittissii päätöksii ei vieä etheenkäsi, niin se saattaa luoa epäluottamusta. Luottamuksen ihmisten välilä luohaan ja piethään yllä suhtheissa ja verkostoissa eri tasoila. Sen tähen kommisuuni oon ehottannu toimenpitheet jokka mobiliseerathaan kans siviilisamfynnin alkkain seuroista ja yhistyksistä sosiaalishiin verkostoihin ja organisasuunhiin.
Kommisuuni oon valinu sortteerata sovinontoimet viien pilaarin jälkhiin. Sovinonprosessin häyttyy pykätä niitten pääle
- Tieto ja sen jakaminen
- Kieli
- Kulttuuri
- Konfliktiitten ratkaiseminen ja estäminen
- Reekeliitten voimhaan asettaminen
Tottuuen- ja sovinontyö muissa maissa
Ko kommisuuni työteli raportin kans, tutki se kans samanlaissii prosessiita muissa maissa, niin ko Canadassa. Yksi osa Canadan tottuuen- ja sovinonkommisuunin mandaattii oli tottuuen ja sovinon sentterin perustaminen. Sentterin työ oon muun myötä ottaat vaarin ihmisten muisteluksista, dokumentiista ja muusta pohjamateriaaliista. Sentteri työtelee ette saaha tämän materiaalin myötä tutkimustyöhön ja tieon jakamisheen. Sentteristä oon tullu oppimisen ja dialoogin paikka. Sielä tottuuen internaattikokemuksista hyväksythään ja turvathaan tulleeville polvile. Moolina oon ette osapuolet ja heän perheet, opettaajat, tutkiijat ja viraliset esivallat saavat maholisuuen tutkiit ja oppiit internaattikoulusysteemii, ja eistäät sovinttoo. (Kalttii: National Centre for Truth and Reconciliation).